yleinen. tutkimus. tekniikka

Kuinka paljon energiaa ihmiskunnalla tarvitaan köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Kuten tiedät, ihmiskunnalla on kaksi pää- jatoisistaan ​​riippuvat kysymykset - köyhyys ja nopea ilmastonmuutos. Niiden hävittämiseksi ihmiskunta voi tarvita yhtä pääresursseista - energiaa, jonka tarvittava määrä ei ole pitkään aikaan ollut ainoa asiantuntija maailmassa. Techxplore.com: n mukaan IIASA: n tutkijat yrittivät uudessa työssään selvittää, estävätkö jokaisen ihmisen perustarpeiden tyydyttäminen ilmastomuutoksen vakauttamista.

Maailman energia on yksi tärkeimmistä syistä hiilidioksidipäästöihin planeetan ilmakehään.

Kuinka paljon energiaa ihmiskunta kuluttaa?

Kuten tiedätte, taloudellinen kehitys ja lieventäminenilmastomuutoksen seuraukset ovat yhteensopimattomia käsitteitä, koska ihmiskunta tarvitsee yhä enemmän energiaa sen kehittämiseen, mikä voisi tukea sen kasvua. Haitallisten päästöjen vähentäminen ilmakehään voisi vakauttaa planeettamme ilmaston, mutta yleistä tapaa erottaa köyhien energiantarpeet kehittyneiden maiden kokonaiskysynnästä ei ole vielä keksitty, mikä lopettaa ihmiskunnan asteittaisen siirtymisen puhtaaseen energiaan. Sähkönkulutuksen merkittävin kasvu on nykyään maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Kiinassa, jotka kuluttavat eniten energiaa maailmassa. Tutkiessaan ihmiskunnan aineellisten tarpeiden riippuvuutta energialähteistä tutkittiin kolmea kehitysmaata tarpeesta täyttää energiatarpeensa kulttuurin ja ilmaston yhteydessä. Brasiliasta, Etelä-Afrikasta ja Intiasta tuli ”kokeellisia maita” tutkijoiden teoreettisessa kokeessa, jotka kehittivät uuden tavan energian kysynnän saavuttamiseksi, ei yleisen talouskasvun takia, vaan perustuen kehitysmaiden väestön tunnetuimpiin perustarpeisiin.

Katso myös: ”Maan toinen aurinko”: Kiinan lämpöydin tulevaisuus ja rajoittamaton energia

Brasilia on yksi nopeimmin kasvavista maista maailmassa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettäenergiantarpeen on taattava kunnollinen elintaso kaikille valitun maan väestöryhmille huomattavasti alhaisempi kuin niiden nykyinen kansallinen energiankulutus ja myös huomattavasti alhaisempi kuin keskimääräinen maailmanlaajuinen sähköenergian käyttö henkeä kohti. Hyvän terveydenhoidon ja koulutuksen tarjoamiseen tarvittava energia on paljon vähemmän kuin mitä nykyaikainen infrastruktuuri, kuljetus ja rakennukset käyttävät. Lisäksi näitä energiantarpeita voidaan vähentää edelleen, jos maat varmistavat esteettömän julkisen liikenteen laajan käytön ja käyttävät paikallisia materiaaleja rakennusten rakentamisessa.

Tulokset osoittavat myösettä energian kysynnän määrää paitsi perustarpeet, myös sen ylijäämä, jota käytetään tyydyttämään keskitason ja korkean tulotason luokat.

Tutkijoiden mielestä suurin osatulevaisuuden energiankasvu kehitysmaissa ei ole tarkoitettu köyhyyden poistamiseen, vaan väestön vauraimpien osien ylläpitämiseen. Sosiaaliryhmien välisten erojen vuoksi kehitysmaissa on riski joutua kärsimään erilaisista kasvihuonekaasupäästöjen lisäämiseen liittyvistä kustannuksista ja ongelmista seurauksena, että kansalaisten elämänlaatu paranee perusviitearvon yläpuolella. Tällainen epäselvä tulos voi viitata siihen, että maailmantalous voi lähitulevaisuudessa alkaa tarvita todellista teknistä vallankumousta tarjotakseen ihmiskunnalle uuden puhtaan ja jatkuvan energialähteen.